Näytetään tekstit, joissa on tunniste Minä ja Ville Ahonen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Minä ja Ville Ahonen. Näytä kaikki tekstit

2013/03/12

Minä ja Ville Ahosta katsomassa.

kuva 

Minä ja Ville Ahonen valloitti Telakan lavan Tampereella lauantai-iltana. Keikan näkeminen kohdallani aiheutti vähän epätietoisuutta - kyseessä on pieni paikka ja ennakkolipunmyyntiä ei. Paikka on muutenkin suosittu istuskelupaikka, ja tullessani paikkoja istuttivatkin muutamat jotka lähtivät ennen keikkaa pakoon. Mutta sitten oli myös heitä, jotka eivät lähteneet, eivätkä näyttäneet olevan pätkääkään kiinnostuneita. Oma juttu, tärkein juttu.

Yritin olla välittämättä ja keskittyä siihen, että ainakin minä olin oikeasti halunnut tulla katsomaan. Ja toivottavasti suurin osa. Ja minä katsoin, minä kuuntelin. Intiimi tunnelma, hyvä akustiikka ja biisivalinnat teki kolmannesta näkemästäni Minä ja Ville Ahosen keikasta parhaimman ikinä. Olenhan ajan saatossa myös mieltynyt bändiin yhä enemmän. Uusi albumikin on mielestäni muuttumassa yhä paremmaksi, kenties jopa edeltäjäänsä.

Kun bändillä on kaksi loistavaa levyä, ei voinutkaan odottaa mitään huonoa ja mihinkään ei tarvinnut pettyä. Sydän jätti lyöntejä välistä kun ne suurimmatkin suosikit kaikuivat seinien sisällä.

Kuulimme ainakin: Sano, Joulukuun kolmas, Missä Te Asutte, Juoksen Niin Kauan, Huhtikuun Jää, Pieni Hauta, Syksy, Kerro Minulle Rakkaani, Mene Kotiin, Ennen Kuin Kuolen, Mia.
Ainakin nämä, melkein siis koko tuotanto. Ennen Kuin Kuolen kuulosti myös loistavalta keikalla, kaikki kuulosti aina Tuomas Skopan vihellyksistä alkaen.

Kiitos.

Psst!  Tuleva keikkakalenteri (viralliselta sivustolta suoraan kopioitu) näyttää tällä hetkellä tältä:

15 Mar 2013 21:00-Musta Kynnys, Jyväskylä, FINLAND
16 Mar 2013 21:00-Monttu, Pori, FINLAND
29 Mar 2013 21:00-Kahvila soppi, Rauma, FINLAND (soolo)
30 Mar 2013 21:00-Bar Kuka, Turku, FINLAND (soolo)
17 May 2013 21:00-45 Special, Oulu, FINLAND
18 May 2013 21:00-3″ Kuppila, Raahe, FINLAND
24 May 2013 21:00-Suisto, Hämeenlinna, FINLAND
25 May 2013 21:00-Korjaamo, Helsinki, FINLAND
7 Jun 2013 21:00-Bar 15, Seinäjoki, FINLAND
8 Jun 2013 21:00-Klustermus, Rauma, FINLAND

2013/03/02

Annie ja Mia - naisseuralaiset viikonlopulle.

(Pika-)vinkki 1:

Tänään tv:stä tulee Woody Allenin klassikko Annie Hall. Vaikka Woody Allenin leffat eivät olisikaan tuttuja, niin et voi silloin tällöin olla törmäämättä edes hänen leffojen nimiin tai viittauksiin hänestä. 

Itselläni on oikeastaan aika ristiriitainen suhtautuminen Alleniin - hän on oikeastikin vähän neuroottisen oloinen heppu, joka tunkee itseään jokaiseen ohjaamansa elokuvaan mutta toisaalta kun keskitytään itse elokuviin, niin häneltä löytyy muutama viihdyttävä ja/tai todella hyvä elokuva. 

Ja mikä minä olen toisaalta sanomaan kunnolla, mitä mieltä minä olen hänestä ohjaajana, kun minultakin on muistaakseni jäänyt näkemättä esimerkiksi juuri tämä Annie Hall, yksi ensimmäisistä ja kuuluisimmista.

Se on varmaa se, että Allen kiinnostaa jollain salakavalalla tavalla ja tuntuu hävettävältä sanoa, että ei ole vielä nähnyt tätä. Match Point on viihdyttävän hyvä, mutta ei sillä vielä taida saada hyväksyntää taivaan leffakerhoon, jossa puhutaan klassikoista ja ihan varmasti muutamasta Allenista... tästä varsinkin.

Annie Hall kertoo kahden neurootikon kohtaamisesta New Yorkissa.


Vinkki 2:

Jos Annie Hall ei kiinnosta, ei voi tallentaa, ei ehdi, musiikki kiinnostaa enemmän, niin Spotifysta löytyy nyt Minä ja Ville Ahosen uusin levy, joka ristittiin Miaksi.


Sainko sinut hajoamaan
                                         
vai olitko jo hajalla

Itse en ole vielä ehtinyt täysin syventymään. Ensivaikutelma on se, että tämän olisi suonut ilmestyvän vuoden loppupuolella eikä näin kevään kynnyksellä. Ensimmäisessä biisissä lauletaan "Pian tulee taas pimeää. Päivä kestää ehkä tunnin." Levy tuntuu huokuvan muutenkin synkkyyttä ja sanoitukset raadollisempia (kulli kasvaa kieroon, koiralle syötetään häränkyrpää näin muun muassa) muidenkin kuin säätilojen puolesta debyyttiä enemmän. Tämä ei ole huono asia ja soitto kuulostaa aivan mahtavalta ja ehkä vieläpä paremmalta (eivätkä viittaukset The Nationaliinkaan aivan kaukaa haettuja ole, Pieni hauta-kappaleessa on säväys Pekka Strengiä) - uskon, että tämä debyyttiä vaikeampi levy palkitsee kuuntelijan ja kasvaa ajan saatossa. Potentiaalia rutkasti - näin nopealla ensivaikutelmalla! 

P.S Voi taivas tuota levyn kuudennetta laulua! Huh, huh. 

2013/01/18

MJVA: Ennen kuin kuolen.


Tuoretta Minä ja Ville Ahosta juuri julkaistun mustavalkoisen, tanssipitoisen ja minimalistisen videon muodossa.

Toinenkaan lohkaisu uudelta albumilta, joka julkaistaan määrittelemättömänä ajankohtana (mutta kuulemma
)


ei ole minua aivan liekkeihin sytyttänyt... ainakaan vielä. Biisistä toki löytyy se tunnistettava Minä ja Ville Ahonen - laulun tempo muistuttaa edellisen levyn biisistä ja toisesta, mutta kappale jää vain hieman debyyttilevyn biisien varjoon.

Edelleen odotan silti uutta albumia. Ja kenties itsekin voin päästä vielä jyvälle tästä laulusta, ennen kuin kuolen.

2012/12/17

Minä ja Ville Ahonen + 2013.


Ilouutisia kaikille Minä Ja Ville Ahosen ystäville; (Ja myös heille, jotka eivät ole vielä tutustuneet. Bändin loistava debyytti löytyy Spotifystakin.) sillä lokakuussa Fullsteamille kiinnittynyt bändi tuo kuultavaksi ihan uuden levyn ensi vuonna, tähtäimenä alkuvuosi.

En odota levyltä vielä suuria, sillä debyytti tosiaan on niin loistava että en  kahden vuoden aikana ole siihen kyllästynyt ja myös siksi, että jo ajat sitten julkaistu lohkaisu Jumalalta ei parilla kuuntelulla ole vielä täysin iskenyt (jos se uudelta levyltä löytyy). Mutta kyllä sieltä ihan hyvä tulee... ihan loistavaa, että on jotain mitä odottaa.  Pian tulee taas pimeää-lauseella saattaa olla jotain tekemistä uuden levyn kanssa, jos ymmärsin oikein.

Kuunnellaan odotellessa vaikka tämä hiljalleen jumputukseksi yltyvä tunteikas kappale:



Ja minä rakastan sinua yli mustan virran. 
Ja minä rakastan sinua vain hetken verran. 

2012/08/23

Juoksen niin kauan että sydämeni pysähtyy.


Voi pojat, kyllähän tuota uuttakin musiikkia pukkaa, mutta nyt on aika taas lämmitellä suhdetta Minä ja Ville Ahoseen, jonka kaksi vuotta sitten löysin ja rakastuin heti.

Minä ja Ville Ahosen melankoliset sanat ja sovitukset sopivat täydellisesti tähän harmaaseen syksyn alkuun. 
Jos olet jostain syystä missannut Minä ja Ville Ahosen - ota takaisin.
Levy myös täällä.

P.S Edellisen postauksen Monsters of Pop-tapahtumaan viitaten: Cats On Fire peruutti. Mälsää. Mutta on siellä vielä jotain muuta.

2011/08/17

Flow, Sat + Sun.

 Terveiset säätilalle: Kiitoksia, että annoit auringon paistaa sekä lauantaina että sunnuntaina. Et pisaarakaan tiputtanut, vaikka uhkaavalta välillä näytitkin.

 

























2011/08/12

Flow-kiinnostukset.

Flow´ssa haluan mennä osin flow-tuulella (heh), mutta nämä ainakin kiinnostavat ja paria poikkeusta lukuunottamatta ovat melko ehdottomia! Eli näiden mukaan aikataulut (joka pitääkin käydä paremmin läpi ja tulostaa...)

Lauantaina:

Delay Trees
Tämä akustishenkinen bändi olisi mukava mauste Flow-sopassa. 99 % todennäköisyydellä ehdin näkemään tämän varhaisen linnun.
The Pains Of Being Pure At Heart
En siis ole juuri kuunnellut tätä bändiä, mutta se mitä olen kuunnellut lupailee ainakin hyvää livekeikkaa. Voisin lähentyä tämän bändin kanssa. Annetaan keikan päättää lähennynkö vai en.

Mayer Hawthorne & The County
Ei, ei ole tuttu, mutta aikataulujen puitteissa valitsisin varmaan tämän. Mutta katsotaan vielä, annetaan flow´n päättää.

Iron & Wine 
Tämä vaikutti 95 %:lla ratkaisuuni lipun hankkimisesta. Edellisessä päivityksessä Iron & Winesta, ja muutenkin..tämä ei selityksiä kaipaa.

Lykke Li
Ja vähän naisenergiaakin Lykke Li:n ilmentymänä.

Ainakin tämän biisin vuoksi on kai jäätävä katsomaan myös Empire Of The Sunia. Ja tältä päälavan viimeiseltä esiintyjältä voisi todennäköisesti odottaa melkoista spektaakkelia!

Sunnuntaina:

Sunnuntain näköjään voisi viettää kokonaan Nokia Blue Tentissä.

Minä ja Ville Ahonen 
Ja tämä vaikutti siihen, miksi halusin ottaa lauantai-sunnuntai-lipun pelkän lauantain sijaan. Videolla olevaa keikkaa olin muuten itsekin kokemassa menneenä talvena. Upeaa.

Rubik
Pitkästä aikaa! Livevedot ovat aina taattuja hyvän mielen tuojia.

Mogwai
Ja sitten vähän rauhoitutaan..Mogwai on siitä hyvä, että se toimii niin hyvällä kuin huonommallakin fiiliksellä. Jos taivas kaatuu niskaan,  Iron And Wine on peruuttanut edellisillan keikkansa, saan puhelun että koti on palanut maantasalle, niin Mogwai saattaa lievittää fiiliksiä... ja jos aurinko paistaa selkäni takana, kaikki on kaunista, mieli on levollinen..niin silloinkin Mogwai on kauneinta. Herkkää, mutta voimakasta.

James Blake
Ja myös tämä vaikutti sunnuntai-lipun ostoon...Odottelen vähän samanlaista fiilistä kuin kuvassa näkyvällä videolla, mutta vähempikin riittää... 

Jamie Woon
No, ei ole kaikista tutuin, mutta mennään ottamaan selvää.

Kaikista en ehdi ottamaan selvää, mutta näissäkin voisi olla purtavaa kahdeksi päiväksi!  Pahaa aavistan, että jätin jotakin tärkeää mainitsematta. Mutta ehkä festarin jälkeinen raportti kertoo mitä sitten tulikaan koettua.

Tämä on siis ensimmäinen Flow-kerta mulle ja mielenkiintokäyrä on korkella kaikin puolin. Innostuin myös ruokavaihtoehdoista kovinkin (tarjolla on vaikka mitä vähän kulinaristisempaakin ruokaa ja erilaisia kahveja ja vaikka mitä, katso vaikka täältä), perusroskaruoka on vähemmistönä (entä jos sen himo iskeekin?), isolla karkkipussilla on varustauduttu, mukaan lähtee myös kamera ja kertakäyttöinen sadetakki, koska viikonlopuksi luvattuun poutasäähän ei voikaan luottaa. Mutta sillä mennään, millä mennään!

Flow, here I come!

P.S Jos kuka tahansa lukijoistani sattuu olemaan Flow´ssa ja törmää muhun, niin saa heipata! En siitä pahastuisi, vaan päinvastoin. :)

---

This weekend is Flow-festival in Helsinki. Above bands I´m interested of. Some are more must than other ones (for example Iron And Wine is MUST).

2011/01/18

Minä ja Ville Ahonen.


Kesti yks kaks kol nel (ja vähän enemmänkin) kuukautta löytää tämä suomenkielinen lupaus. Syytän siitä sitä, että olen silloin tällöin uuden musiikin mustassa suossa, mutta mitä varmemmin suomalaisen musiikin. Vielä todennäköisemmin suomenkielisen musiikin.

Eräänä iltana päätin sitten kuunnella Minä ja Ville Ahosta. Kaivoin nettisivujen kätköistä. Viime viikolla kävin myös pitkästä aikaa levyostoksilla, viime vuoden lopussa julkaistu debyytti sattui syystä tai toisesta olemaan myös mukana tässä valtakunnallisessa levyalessa n. 10 euron hintaan. Ja minähän olisin maksanut vaikka 30 euroa. Koska mulla oli sellainen kutina, että tässä on ostamisen arvoinen levy. Ja kyllä oli.

En halua tehdä kuitenkaan levyarvostelua levystä. Tämä on sellainen levy, että se pitää kuunnella ja kokea. Siihen joko hukkuu..tai jos ei, niin levy ei ole vain itseä varten. Itselleni kävi ensimmäinen vaihtoehto. Olisihan sitä ehkä hieman analysoitaavakin, mutta onhan se tällä kertaa kuitenkin paljon parempi pitää tämä analyysien ulkopuolella, ja nauttia levyn eri ulottuvuuksista. Edes viimeisen biisin teknosovitus ei pelästytä.


Kotisivuilta löytyy kuunneltavaksi kaksi biisiä, lisäksi Youtubesta tämä musiikkivideo. Kyllä ei ole kaikki parhaat näissä. Kyllä kannattaa kuunnella koko levy. Edes kerran.