Näytetään tekstit, joissa on tunniste dead singer-songwriters. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste dead singer-songwriters. Näytä kaikki tekstit

2013/03/19

R.I.P Jason Molina.


Vasta 39-vuotias Jason Molina on kuollut viime viikonloppuna. Ilmeisesti komplikaatiohin, joita hänelle syntyi alkoholin käytöstä.

Jason Molina oli Ohiossa syntynyt singer-songwriter, joka teki tunnelmallista ja melankolista kitaravoittoista musiikkia, joka tuo itselleni mieleen hiekkarannat meren äärellä. Jotain rauhallista, jotain jännitettä.

Molina ehti elämänsä aikana tehdä musiikkia paljon. Hän aloitti ja vastasi Songs:Ohia-kokoonpanossa ja tekivät YHDEKSÄN levyä vuosien 1997 ja 2003 välillä, lisäksi neljä EP:tä. Sitten nimi vaihtui Magnolia Electric Co.:iin, jolta putkahti kolme albumia ja pari EP:tä. Ihan omalla nimellä hän ehti julkaista kolme albumia. Pyramid Electric Co., Let Me Go, Let Me Go, Let Me Go ja viimeisimpänä viime vuonna julkaistu Autumn Bird Songs.

En sanoisi olleeni mitä suurin Molina-fani, mutta ehdottomasti hänen musiikkinsa ystävä ja erityisesti hänen vinyyliään Pyramid Electric Co. on tullut kulutettua. Hänen kunniakseen ja tähän apeaan mielentilaan sopii mitä parhaiten hänen musiikkinsa.


Behind these eyes

Dead grey mule

Torn apart moon in an empty room
It's easier now
And I just say I got better
It's easier now
That I just say I got better
It's easier when I just admit




2012/07/20

Jeff Hanson.


On pitänyt jo ainakin vuoden ajan tehdä pieni postaus Jeff Hansonista. Ensimmäisen kerran kuulin häntä hänen ollessaan vielä maan kamaralla ja kun jokin tovi sitten luin hänen siirtyneen vuonna 2009 31-vuotiaana kamaraltamme pois (huumemyrkytys, tahaton tai tahallinen, asiasta ei varmuutta) olin hieman liikuttunut. Nuori ja lahjakas kaveri, joka jätti enkeliääniset laulunsa kuitenkin jälkeensä.

Hanson sai julkaistua kolme albumia, mutta kaikista näistä levyistä  pomppaa esiin laulu This time it will (nimikkoalbumilla) johon palaan useimmiten (pistinpäs Summer tunes-soittolistaankin), sillä laulu saa välittömästi hyvän mielen. Toki lauluun saa kuviteltua maailmanpyörät purppuraisella taivaalla, kauniit piknikit veden äärellä, lintuaurat ja kukkaniityt taustalle, mutta lyriikat puhuvat taas jotain muuta puolestaan. Ääni, kaunis soitto mutta surulliset sanoitukset...eihän ihme että tämä tyttö on voitettu puolellensa. (vaikka yleisesti ottaen pidän matalaäänisemmistä laulajista).




Klikkaa albumia, niin pääset suoraan kyseiseen levyyn käsiksi Spotifyssa.