En pidä erityisesti perinteisistä kauhuelokuvista, mutta pidän psykologisista kauhuelokuvista. Elokuvista, jotka ovat pahempaakin katsottavaa kuin epämääräiset elokuvat maskihirviöineen.
Michael Haneken elokuva Funny Games edustaa lajityyppiänsä ehkä parhaiten. Kyynisempi kanssakatsojani ei pitänyt (ainakaan uusinta versiota) juuri minään, ei ainakaan pelottavana. Elokuvaa katsoessa voikin olla hyödyksi omistaa kylmä pää ja tunteettomuus. Minusta elokuva oli ahdistava, ja siksi juuri pelottavakin.
Vuosia sitten katselin tv:stä yksinäni tämän Haneken ensimmäisen version (vuodelta 1997). Jossain vaiheessa sekoitin tämän myös A clockwork Orangeen. Näissä elokuvissa on muitakin yhtäläisyyksiä sen lisäksi, että molemmat ovat loistavia! Loistavia, vaikka en millään muotoa pidä väkivallasta. Onkin ristiriitaista miten pidän näistä elokuvista, vaikka en nautikaan niiden katsomisesta.
Kun elokuvasta tehtiin amerikkalainen uusintaversio pari vuotta sitten (Haneken ohjaamana tämäkin, mikä on sentään parempi juttu kuin jonkun muun ohjaamana..), muistui elokuva mieleen. Koska ensimmäisen version katsomisesta oli aikaa vuosia, halusin mennä ehdottomasti katsomaan elokuvan (sen kyynisen leffakumppanin kanssa...). Mahdollisesti uudempi elokuva oli parempikin, niin hyvin esim. Michael Pitt ja Naomi Watts hoitivat roolinsa!
Jos olet missannut kummatkin Funny Gamesit, niin HUOMIO: Tänään klo 21.50 -> TEEMAlta tulee vuoden 97 FG.
Jos jo trailerin katsominen vei mahdollisesti yöunet -ÄLÄ katso elokuvaa. En ota vastuuta jälkireaktioista.
P.S Michael Haneken torstaielokuvat Teemalla päättyvät tähän elokuvaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!