Parhaat suomalaiset.

Päivän lehden katugalluppi-kyselyssä ihmiset kiittelivät Suomea erilaisista asioista. Eräs oli tyytyväinen eläkäjärjestelmään, koska sattuu saamaan hyvää eläkettä, muutamat kiittelivät nopeaa terveydenhuoltoa ja eräs suomipoppia, jota ei osata tehdä muualla maailmassa. Yllättävää.

Minä en niin välitä suomipopista-/rockista, mutta kyllä minullakin on suomalaisia suosikkeja. Itsenäisyyspäivän kunniaksi kiitosta jakelen esimerkiksi näille (joukosta puuttunee muutama hyvä suomalainen, joten lista ei ole kaiken kattava):

Delay Trees lupailee uutta levyä ensi vuoden alussa. Uudelta levyltä on julkaistu Perfect Heartache. Mulla on käynnissä nyt Delay Trees-vaihe, johon kuuluu mm. tämä upea biisi vanhalta Soft Construction EP:ltä.

Blogia pidempään lukeneille ei tule yllätyksenä että täällä tykätään Minä ja Ville Ahosesta.  Kaksi studioalbumia ja tykkään kovaa lähes kaikista biiseistä.

Big Wave Ridersien pojilla on hyvä soundi ja meininki. Suomen brittiläisin bändi definitely maybe.

Pidän Lindgrenin äänestä ja lauluista.

Cats on Fire kilpailee myös Suomen brittiläisimmän bändin tittelistä. Ei voi nimittäin väittää ettei tässä bändissä olisi The Smiths-viboja, mutta on se paljon muutakin. The Smiths-tykkääjänä vibat ei haittaa. Cats on Fire on yksi vanhimpia kotimaisia suosikkejani, jota näkee aika harvoin kun huitelevat ulkomailla enimmäkseen nykyään mikäli keikkailevat.

Rubik on niin hyvä. Live-esiintymiset jäävät jatkossa väliin, koska bändihän lopettaa. Levyt eivät kuole.

Ochre Room ansaitsee toki maininnan tunnelmallisella musiikillaan. Mistä näitä hienoja bändejä sikiää?

En oikeastaan kuuntele enää juurikaan Disco Ensembleä, mutta ai että nuo ihan ensimmäiset levyt. Ne toimivat edelleen ja toki niillä on nostalgia-arvoa. Eräänä vuonna kävin noin kymmenen kertaa katsomassa bändiä, joten livevedot eivät todellakaan mitään turhia ole. Edellisellä näkemiskerralla satuin vain vähän pettymään, sillä en tunnistanut juurikaan biisejä ja jollain tavalla olen kasvanut yli kai sitten. Hei bändi, teillä on upeita loistavia kipaleita vanhoillakin levyillä. Lupaan satavarmasti tulla jos lupaatte näitä.

Kiitos toki myös vanhalle vanhalle 22 pistepirkolle.

Vielä näkemättä oleva Satellite Stories saa kyllä myös kiitokset, koska esimerkiksi tämä kuulostaa hyvältä makuuni!

Matti Johannes Koivu on niitä harvoja suomeksi laulavia, joita jaksan joskus kuunnella. Matti Johannes Koivu lumoaa sympaattisella persoonallaan, äänellään ja tunnelmallisilla lauluillaan. Mutta ihan aina en jaksa silti kuunnella, koska tosiaan harvoin jaksan suomeksi laulettuja lauseita, vaikka lauseet olisivat taitaviakin ja hienoja. En tiedä mikä siinä on.

Jotain vanhempaakin. Ihan mielettömästi en fanita Leevi & The Leavingsia (ne kotimaiset sanoitukset ja tietynlainen parodisuus), mutta varsinkin tämä biisi on ihana. 

Kai sielläkin tykätään edes osasta näistä? Onko joku suomalainen bändi tai artisti aivan yliveto?

P.S Auttakaa joku mua! Tässä ihan muutama vuosi oli bändi, jossa oli lähinnä ruutupaitaisia poikia ja he soittivat englanninkielistä pop/rockkia. Jepjep, lähtökohdat ovat hyvät... näin pari kertaa Tampereen Klubilla ja kerran Helsingin Lepakossa suunnilleen vuosina 2008-2010. Heillä oli posterina sellainen näkötarkastuksestakin tuttu kirjain-posteri (E kirjain suurena ja pienempänä) . Mietin vain, että mitä heille kuuluu nykyään... On mahdollista, että heitä ei ole enää olemassa bändinä, koska muistaisin jos kuulisin nimen! Tunnistaisiko joku tuosta posteri-kuvauksesta bändin?