Taking Woodstock. [x] Katso [ ] Älä katso.

Ang Lee on ohjannut loistavan Brokeback Mountainin (käsi pystyyn, kuka ei tiedä?), mutta Ang Lee on myös ohjannut vähintään yhtä loistavan Taking Woodstockin. Tätä mieltä olen ollut eilisestä asti, jolloin vuokraamon hyllyn semiuutuuksista päätyi vuokrattavaksi kyseinen vuoden 2009 elokuva.

Woodstock...eikö välttämättä ole sinun juttusi? Älä välitä... itsekään en ole kaikista eniten Woodstockin kohderyhmää. Toki Woodstock on ollut mahtava juttu silloin aikoinaan ja ehkäpä olisin varmasti ollut mukana siellä. Ainakin kannattamassa, en se paikallinen vastarannan kiiski hyökkämässä hippien kimppuun. Ei, en todellakaan. Woodstockissa myös oli suhteellisen mielenkiintoisia bändejä, vaikka kyseisiä bändejä en mitenkään aktiiviisesti ole koskaan kuunnellut. Juuri siksi, vaikka kuinka olenkin mieleltäni boheemi, ei Woodstock ole festari jota fanitan ja josta tiedän kaiken. Todennäköisesti kuulun eniten Flow-festareille.... (vaikka nekin festarit olen onnistunut välttämään tähän mennessä) joka tapauksessa katsottuani tämän elokuvan toivoin hetken olevani hengittämässä Woodstockin festaritunnelmaa.

Taking Woodstock ei ole kuitenkaan dokumenttielokuva. Elokuvassa ei näytetä yhtäkään bändiä, ei taltiointinakaan. Tällä on hienosti vältetty tekijänoikeusasiat, mutta tämä ei vähennä elokuvan kiinnostavuutta, vaan päinvastoin. Bänditaltiointeja on olemassa dokumentti jos toinenkin. Tämä elokuva hipoo silti todellisuutta näyttämällä mitä on tapahtunut kulissien takana. Se perustuu Elliot Tiberin muistelmakirjaan A True Story Of A Riot, A Concert And A Life.

Päähenkilö Elliot "Elli" Tiber on nuori poika juuttuneena vanhempiensä rähjäiseen motelliin. Hän haluaisi päästä viettämään opiskelijaelämää New Yorkin Greenwich Villageen, mutta motelli kaipaa kipeästi apua. Hermoheikko äiti ja rauhallisempi isä saavat poikansa tukea. Motelli on pahasti velkaantunut...kunnes Elliotille tulee tilaisuus olla järjestämässä Woodstock-festareita naapurikaupungin peräännyttyä. Motelliin majoittuu festareiden ajaksi festivaalijärjestäjiä ja säännölliset tulot ovat taatut. Festivaalien pääjärjestäjä Michael Langin etukäteistuloilla he pystyvät myös maksamaan motellin velat pois. Pieni perhee kylpee yllättäen rahassa.

Elokuva on täynnä pääosin itselleni tuntemattomia henkilöitä. Eniten tuttu on Into the wildissakin nähty Emile Hirsch (alin kuva).

Elokuva on täynnä epätoivoa, epäonnistumisia, onnistumisia, kapinaa, setelien kahinaa, lämpöä, rakkautta, sekoilua, oivaltamisia, sitä kuinka perhe voi olla yhtä aikaa sekä vihattava että niin rakastettava....  elokuva meni itselläni parhaimpien elokuvien joukkoon. Suosittelen elokuvaa kenelle tahansa. Nykyaikana vain harva uusi elokuva saa tälläistä hehkutusta. ;)