Tampereella tapahtuu. Eilen käynnistyi jokavuotinen yleisölle viiden päivän pituinen Tampere Film Festival ja tästä lauantaista eteenpäin popkulttuuritaiteen ystävät ja muut kiinnostuneet voivat nähdä Andy Warholin näyttelyn Sara Hildenin taidemuseossa -aika iso juttu tämä. Sara Hildenin museo ei muuten lapsena paljon kiinnostanut kaikkien niiden vempaimien ohella, mutta fakta on se että museo on yksi parhaimmista, sijaitsee vielä (ja toivottavasti pysyvästi) upealla paikalla ja kiintoisia näyttelyjä mahtuu joka vuoteen. Ensi kesänäkin voi päästä pelkästään museoon ja koko Särkänniemen alueelle, kun Särkänniemi luopuu aluemaksuista. Eli sillä tavalla museo tulee helposti lähestyttävämmäksi ja erillisemmäksi.
Palataan kuitenkin nyt itse pääaiheeseen eli Filkkareihin. Itselläni on ollut tapana joka vuosi osallistua jossain muodossa, jos suinkin voin. Parina vuonna on kyllä jäänyt väliin, kerran ilmottauduin vapaaehtoistyöntekijäksi, jonka etuihin kuului mm. ilmaiset näytökset, jos salissa oli tilaa (ja voi pojat, tulihan sitä paljon nähtyä, mutta onneksi salit olivat myös aina lähes täynnä tapittavia silmiä). Tampereen Filkkareilla on tullut nähtyä musiikkivideoita, korealaisia ja intialaisia dokumentteja, animaatioita, karuja kohtaloita, kotimaisia ja ulkomaisia lyhytleffoja.... tänäkin vuonna Filkkareilla on laaja tarjonta moneen eri makuun -lapsille, aikuisille, nostalgikoille, musiikinystäville, animaatiotaiteen ystäville, vakavia dokumentteja janoaville....
Runsaudenpula tuottaa toki vaikeuksia ja olen oikeasti jättänyt joskus tämänkin vuoksi väliin. Oikeastihan pitää vaan ostaa liput vaikka satunnaiseen näytökseen tai pariin, jos ei osaa päättää ja/tai kaikkeen ei ole varaa. Itse olen pitänyt erityisesti kansainvälisestä tai kotimaisesta kilpailusta, jolloin yhdellä lipulla näkee aika kattavasti erityylisiä leffoja/lyhyitä dokumentteja! Niissäkin on valittavaa... viimeistään voi mennä vasta sunnuntaina katsomaan Plevnan isoon saliin palkitut leffat.
Itse menen katsomaan ainakin tämän: Hopper Stories. Lyhytelokuvasarja Hopper Stories (2012) syntyi kahdeksan eurooppalaisen ohjaajan poimiessa suosikkinsa Edward Hopperin maalauksista ja tehdessä valintansa innoittamana elokuvan. Kuulemma tämä on ollut kuumimpia ennakkolippumyynnin perusteella, joten omakin lippu oli hommattava hyvissä ajoin. Pidän kovasti Edward Hopperin unenomaisista teoksista, joissa on paljon tyhjyyttä ja yksinäisyyttä sekä hienoja sävyjä. Hopperin työt ovat erittäin tunnistettavia ja vaikutteita on otettu muillakin tahoilla tätäkin ennen. Itse elokuvatkin kiinnostavat toki ja mahtavaa, että tämä yksi näytös sisältääkin jopa kymmenen pätkää! Hopper Storiesissa liikutaan todennäköisesti aika syvissä vesissä..ehkä vähän abstraktisisissakin... En tiedä onko tämä silti festareiden kaikista kovin ja tyhjentävin näytös. Haluan nähdä muutakin, mutta tätä en ainakaan halunnut skipata. Hopper Stories on Filkkareilla kolmena eri ajankohtana.
Nämä ja paljon muuta nähtävissä vielä eli eikun festaroimaan!
Löysitkö sinä jotain kiinnostavaa ohjelmistosta?
kuvat ja niihin liittyvät tekstit: Tampere Film Festival -kotisivut
Hopper Stories on itselläkin mielessä huomenna, sikäli mikäli sinne saa tosiaan vielä silloin lippuja. Onneksi tosiaan on yksi esitys tänään ja kaksi huomenna.
VastaaPoistaKiva juttu (ja se, että taidat osallistua aktiivisesti muutenkin näille festareille)!
PoistaNo juu, nyt on tullu monta kiinnostavaa juttua, ja joka päivä oon ollu jossain. Mutta tänään en ehdi muuta kuin Kotimaisen kilpailu 11 katsomaan.
PoistaSe Hopper Storieskin jää sen varaan, että onko huomenna aamulla enää lippuja. Tän päivän näytös on näemmä jo loppuunmyyty.