Delay Trees - Let Go

Kotimainen ylpeytemme Delay Trees lahjoitti viime vuoden puolella alkupaloja neljänneltä pitkäsoitoltaan. Brightest Eyes ja It´s Not Who You Are lupailivat hyvää. Sittemmin julkaistiin myös Black Ice. Mutta sen pitkäsoiton aika... sen aika on käsillä. Huomenna olisi niinku joulu ja tämä on aatonaatto, ja tämä kirjoittaja niinku se lapsi, joka on käynyt kurkkimassa mitä lahjoihin kääritään. No okei, ihan luvan kanssa, sillä levy on ollut ennakkokuuntelussa Imagen sivustolla täällä.

Let Go on nimensä mukaisesti yrittämistä ja kehotusta irtautua vanhasta. Delay Trees kantaa melankolisuuden viittaa varmasti aina harteillaan, on musiikissa melodiaa ja raikkautta miten paljon tahansa. Se on hyvä niin. Delay Trees ei ole siis päästänyt irti, let go, omintakeisesta soundistaan. Laulaja Rami Vierulan tulkinta on tasaisen varma ja anteeksipyytelemätön lauletaan sitten toivosta tai toivosta epä-liitteellä.

Yksi kappale, joka levyltä erityisen hyvin erottuu on loppupuolelta löytyvä Pale July. Kappaleen meiningissä on jotain hyvin The Stone Rosesmaista. Tätä on täytynyt muutamaan otteeseen kuunnella, ai että miten raikas kappale. Mutta kokonaisuutena levy on muutenkin varsin hyvä, aukenee varmasti useammilla kuuntelukerroilla.


Ja jos Delay Treesin haluaa nähdä keikalla, niin ainakin nämä keikat ovat lähiaikoina luvassa:



28.3. Siltanen, Helsinki
7.4. Suistoklubi, Hämeenlinna
8.4. Telakka, Tampere
21.4. Korjaamo, Helsinki
28.4. Tukikohta, Oulu
13.5. Alakulttuuritalo, Helsinki
6.7. Henry’s Pub, Helsinki

Delay Trees ja uus kappale!

Delay Trees julkaisi ihan muutama päivä sitten uuden kappaleen, se on alkusoittoa tulevalta albumilta (-> kevät 2017). Kappale on jollain tavalla menevä ja pirskahteleva, mutta ihan Delay Treesin kuuloinen silti, tuttua melankoliaa löytyy enemmänkin lyriikoista ja tuleepa melkein tippa silmään, kun tulee mieleen eräs herkkä mutta silti vahvan puoleinen ystävä, joka on käynyt vuoden aikana karikoilla. Hänelle voisin lainata esimerkiksi juuri tämän pätkän:

"There are demons you gotta get rid off

Boy you´re not a hopeless case in any way
You´ve been so distant and so quiet
It´s good
to hear your voice after silence
after the dark times"




 

Delay Treesin Readymade kutkuttaa.

X

Ennakkokuuntelu ohi!

Mites mahtavaa, Soliti on laittanut Soundcloudiin ennakkokuunneltavaksi Delay Treesin odotetun Readymaden. Ehdin tänään levyn pariin ensin remontin paukkeessa. Levy ei silloin saanut ansaittuaan huomiota ja jäikin kakkoseksi työkaluille. Nyt kun vasara ja naulat ovat heivattu syrjään, on aika syventyä. Pystyin kuitenkin ensikuulemalta huomaamaan, että tässä levyssä on jotain. Delay Trees on aina ollut melankolista musiikkia ja olen hyvin iloinen, että sellaisena on pysynytkin, mutta positiivista virettä löytyy ja Ramin ääni tuntuu olevan enemmän iholla. Levy tuntuu olevan helpostilähestyttävämpi mitä aiemmat. Ja fiilistelen kaikkea kohinaa, melodioita ja jännitteitä joita varsinkin levyn vika kappale The Atlantic tarjoaa. Sinkku Perfect Heartache erottuu levyltä eri tavalla. Se on loistava biisi ja sopiihan sekin levylle, mutta onneksi levy ei ole kokonaisuudessaan nopeiden rallatuksien levy.

Huh, kiitos Delay Trees.

P.S Kuten Weneverstoodachancen kirjoittaja, niin myös minä tuumailin että levynkannessa olisi 3D-kuva. Päätin yrittää tihrustaa laittamalla silmät näyttöön ja lopulta silmiä alkoi vain kirvelemään. Luovutin, kun totesin että mitään järkevää kuvaa ei välttämättä kanteen kätkeydy. Löydätkö sinä? Lapsena nämä kuvat olivat huisia, ja jos joku sanoo, että katselu palkitsee lopulta, niin aion tuijottaa silmäni kipeimmiksi tapahtui se sitten näyttöä tai fyysisen levyn kantta tuijottamalla.

Delay Trees - Readymade

Vierailu Solitin sivuilla sivisti kansikuvan ja levyn julkaisupäivämäärän (10. tammikuuta) verran. Uusi sinkku on ollut maailmalla jo jonkin aikaa, mutta parhaillaan olen antamassa sille usean soiton pyöritystä. Toimii. Ja kun biisin soundissa on kaikuja yhdysvaltalaisesta Real Estatesta, ei voi mennäkään kovin metsään.  

Täydellisen sydänsäryn voi ladata myös Soundcloudin sivuilta itselleen. 

On niitä keikkojakin tulossa helmikuusta alkaen.  Esimerkiksi Tampereelle on tulossa kahden kuukauden sisällä kaksi keikkaa - Telakalle ja O´Connellsiin. Täällä keikkakalenteri.


P.S Kokoomajutut on aina vähään kinkkisiä. Harmillisen paljon hyviä suomalaisia jäi edellisen postauksen ulkopuolelle (muistan jatkuvasti lisää). Esimerkiksi Black Twig ja Neov. Kiitos vielä jälkimmäiselle bändille syksyisestä yhteydenotosta! 

Melkein festarit.

Kolme viikkoa sitten sain kivaa seuraa keikoille. Kaveri oli menossa ensijaisesti katsomaan Klubille Evaa & Manua, kun minä taas olin menossa katsomaan Dorikseen Delay Treesiä ja Black Twigiä. Löimme viisaat ja päättäväiset päämme kuitenkin yhteen ja päätimme ottaa kaikki. Mitä sitä kitsastelemaan. Tajusimmehan, että voimme jättää osan Reginan keikasta väliin (joka sekin oli Evan & Manun jälkeen) ja ehkäpä Doriksessa ne eivät niin ajoissa olisi.

Tästä alkaa matka! 

Eva & Manu

Suomalais-ranskalais-duo viehätti! En ollut kuullut duoa kuin parin biisin verran ja nekin vain vähän ennen keikkaa, mutta hyväntuuliseen esitykseen oli helppo päästä mukaan. Kannattaa nähdä jos mahdollista! Huom. tuo video ei todellakaan näytä tuolta kuin esikatselukuva (hyi Blogger! Eli uskaltaa katsoa!)

Regina

Voi Regina minkä teitte! Vaikka se on lähes sääntö kuin poikkeus, että keikkaa ei aloiteta aikataulun mukaan. Vartin päästä Reginan aikataululla sain siis tyytyä kuvailemaan puskaa ja luulin, että siihen se jääkin. Tulivathan he kuitenkin peräti 20 yli. Reginaa olisi ollut hauska nähdä enemmänkin tunnelmaan päästyä, mutta nyt katselu jäi noin 3-4 biisiin viivyteltyämme lähtöä  poppareiden vuoksi (yksi niistä oli Ui mun luo, mutta muita en enää muista.) Ja sitten juoksimme toisaalle...

Huom. Tämä anonyymin kommentin johdosta: En tosissani tarkoittanut että bändi viivästytti ylpeyden takia, enkä tarkoittanut tätä millään pahalla esimerkiksi Reginaa kohtaan, vaan sitä että miten klubikeikoilla monesti käy noin, ja asiaa on helppo spekuloida, kun ei tiedä mitä verhojen takana tapahtuu / lavalla ei näy liikettä / mitään ei kerrota. Sellainen vaikutelma on monesti tullut klubikeikoilla. Saattaa vierähtää puolituntia, on joskus tuntikin, mutta mitään ei kerrota ja samalla kuitenkin itse on valmiustilassa.  Harvemmin myöskään näistä todella hermostun vaan jaksan odotella (tällä kertaa en, ja koska kirjoitin tämän päiväkirjamaisesti, niin kerroin myös fiilikseni asian suhteen), mutta useimmiten aikatauluissa on pointtinsa eikä vain itseni kannalta. Voihan joskus jollakulla olla kiire vaikka viimeiseen bussiin tai ihan mitä vain! :)

Eikä se välttämättä niin ole, että bändi odottaa saadakseen lisää katsojia, sillä myös niitä katsojia saattaa lähteä. Eli ei, en tarkoittanut vakavissani että olisi ylpeydestä kiinni. En tiedä ja piste :) Regina on edelleen hyvä.

Delay Trees

Delay Trees oli jo aloittanut. Mainetta niittänyt Gold soi pienen baarin sisällä. Sen jälkeen he viittasivat Reginan keikkaan ja kiittelivät heitä, jotka olivat tulleet tänne sen sijasta.

Black Twig

Delay Treesin jälkeen lavalle astui Black Twig!

Molemmat kitaravetoiset bändit toimivat Doriksessa kovin hyvin ja tunnelma oli intiimi. Seuraavaksi taidan kuitenkin kuunnella ensin ne levyt, jotka ovat jääneet kuuntelematta ja palaan sitten uudestaan saamaan bändeistä vielä paremmin irti ;)

Aika loistava ilta kaikenkaikkiaan! Lisää tälläisiä keikkaputkia kiintoisilla bändeillä, mutta yhteen sovitetuilla aikatauluilla!  Jooko?

Delay Treesiä Greyn anatomiassa.

Greyn anatomian kahdeksannen kauden ensimmäisessä jaksossa kuulemme Delay Treesiä, suomalaista indie-bändiä. Super mahtavaa, koska a) käsittääkseni Delay Trees ei ole maailmalla vielä niin iso bändi, tai itse pidän sitä vielä Suomessakin melko pienenä bändinä (nosteessa olevana kuitenkin) b) Greyn anatomia on yksi suosikkisarjoistani kaikessa saippuaisuudessaan! Hyvä musiikki on aiemminkin noussut sarjassa esiin, on ihan normaalia kuulla esimerkiksi The Nationalia. Mutta kuinka virkistävää, että sarja nostaa esiin myös pienempiä bändejä, Suomesta. Olipa muutamat löytäneet tämän jakson kautta Delay Treesin, jei.


Gold. 

Gold come in
Take over and lift up my arms
Change my name
The pain slowly pouring into the night
I walk in
Darling, you said something in me wasn't right
Light comes clear through sky
And for years I know I've been blind

Delay Treesin tuleva keikkakalenteri näyttää muuten tältä:

13.04.2012 Finland, Tampere, Doris (+ Black Twig)
14.04.2012 Finland, Helsinki, Korjaamo (+ Black Twig)
18.05.2012 Finland, Helsinki, Semifinal (+ Neufvoin)

Flow, Sat + Sun.

 ♥Terveiset säätilalle: Kiitoksia, että annoit auringon paistaa sekä lauantaina että sunnuntaina. Et pisaarakaan tiputtanut, vaikka uhkaavalta välillä näytitkin.

 ♥Terveiset porteille: Harmi, että aukesitte niin myöhään, vaikka Delay Trees aloitti aikaisin. Mutta kiitoksia, että pistitte vähän töpinäksi.

♥Terveiset sijainnille ja alueelle: Olit hyvän etäisyyden päässä. Metro olisi kuljettanut ihan viereen kummassakin päässä (hotelli/festarialue), mutta kävellenkin taittui 3/4 matkoista. Käveltyjä kilometrejä siis monta, vaikka kevyesti menivät ne kilometrit. Ja alueena olit hieno: valaistut puut, ilmapallot ynnä muu toivat juhlatunnelmaa.

 ♥Terveiset juomatarjonnalle: Kiitoksia, että siiderinä oli tarjolla Strongbowia (eikä esimerkiksi Upcideria), mutta kertokaa miksi 0,33 lonkero maksoi lähes yhtä paljon kuin 0,5 siideri? Entä miksi kahvia oli saatavilla niin harvoista paikoista? Olisiko yksinkertainen kahvikoju/-kärry jotain, kuten seuralaisenikin mietti... tuorejuustomoussekakut manteliminttusuklaarouheella olisivat kuuluneet johonkin toiseen kahvilaan, mutta yksinkerrtaisella kahvikojullakin olisi riittänyt kävijöitä (ja se olisi varmasti myös alentanut kynnystä jonottaa kahvia esimerkiksi alkoholin sijasta)? 

 ♥Terveiset thaimaalaiselle ruokakojulle: Vaikka aluksi näyttikin epätoivoisen pitkältä jono ja teillä näytti olevan hämminkiä, niin lopulta alkoi tapahtua ja ruoka oli odottamisen arvoista.

♥Terveiset Delay Treesille: Hyvin veditte, vaikkakin aluksi meinasikin olla vaikea päästä vielä festaritunnelmaan (mm. hopun vuoksi), mutta kyllä se siitä! Keikka oli hyvä.


♥Terveiset Iron & Winelle: Päälava ei tainnut sittenkään sopia teille niin hyvin. Ja jammasitte liikaa makuuni. Se Iron & Wine johon rakastuin löytyi milanoiselta klubilta ja akustisena vinyyleiltä. Uusin levy antoi tosin odottaa jotain tälläistä. Mutta ihan hyvin te silti veditte.

♥Terveiset Lykke Li:lle: Jätit varmasti aukon monen suunniteltuun festariohjelmaan..ja sydämeen. Itse otin loppujen lopuksi aika kevyesti äkillisen peruuntumisen, mutta olisin silti kovasti halunnut nähdä sinut.

♥Terveiset Empire of the sunille: Aika rumia maskimiehiä olette, enkä oikein musiikkiannekaan ymmärrä. Mutta onneksi soititte We are the peoplen, josta moni muukin tykkäsi (todennäköisesti enemmän kuin mistään muusta biisistänne).  

♥Terveiset Sörnäisten rantatien poistumisaukolle ja sitä valvoville järjestysmiehille: Harmitti, että huomasin koko poistumistien. Jos emme olisi olleet lähellä sitä ja valmiita tosiaan lähtemään, ei mitään harmitusta olisi tullut. Ruuhkan läpi lähtöruutuun. Ainakin viisi järkkäriä oli kuitenkin huolehtimassa ja tönimässä oven läheisyydestä pois, sen sijaan, että olisivat auttaneet ihmisiä pääsemään hillitysti ulos. En sitä sentään enää murehdi, mutta silloin otti päähän. Nyt sentään voin tavallaan nähdä siinä logiikkaakin.... 

♥Terveiset Minä ja Ville Ahoselle: Ensimmäinen näkemäni keikka oli teiltä suosikkini. Nyt myös meininki oli hyvää, mutta toisinaan tietyt eleet vähän mietityttivät. Lisäksi koin sivullisen lavaesityksen hieman turhaksi. Edelleen tykkään silti teistä kovasti, ja kannatti tulla katsomaan. 

♥Terveiset Mogwaille: Ei ole teidän vikanne, että en käyttänyt korvatulppia ja korviin otti välillä pahasti. Yhtäkaikki hienoa. Visuaaliset elementit taustakankaalla oli kivoja, ja niitä olisi voinut olla vaikka koko keikan ajan. Vaikka yleensä en sellaisia kaipaa, niin teidän keikoillenne sopivat. Ja ehkäpä vielä vähän huikeampia taustakuvia kannattaisin. 


♥Terveiset James Blakelle: Anteeksi, että en tullut katsomaan sinua. Puntaroin ratkaisua kovasti, sillä olithan yksi odotetuimmistani. Oli vain lähdettävä. Nähdään myöhemmin, joohan? 

♥Terveiset ihmisille: Olitte niin hyvännäköisiä ja teitä oli niin paljon, että meinasin saada ähkyn. Siitä hyvännäköisyydestä ja paljoudesta.


P.S Huomaattehan erityisesti takamuskuvan (kuka arvaa kenen? kuka on sitä mieltä, että kuva on asiaton ja se pitäisi poistaa välittömästi?) ja Sam Beamin upean heilutuksen?

---

These are my pics from Flow-festival (last weekend).