Muutama päivä sitten kuulin Spotifysta tämän kappaleen. Ja kylläpä kuulosti kauniilta. Kyllä kuulostaa kauniilta tässä muutaman kuuntelukerran jälkeen.
Vilma Alina on itselle uusi tuttavuus, ja Olavi... no, hänet olen musiikillisesti omaksunut paremminkin vasta tämän vuoden puolella. Joskus vain lämpenee hitaasti. Myönnän tosin, että albumejaan en ollut ikinä oikein kunnolla kuullut. Nyt tuntuu uskomattomalta, sillä hänellä on aivan loistavia kappaleita. Olen aina ajatellut, että heiluu lavalla ilman paitaa ja teinitytöt kirkuu ja vaikka mitä, mutta eipä sitä tarvinnut murehtia ensimmäisellä live-näkemisellä, jota todistin elokuussa. Ei lentänyt paita, ei lentänyt muuta kuin hyvän musiikin kipinöitä ja tunnelmaa. Olavi Uusivirta sopi kuin nenä päähän suomikesä-nostalgiallaan lämpimään loppukesän yöhön Mustalahden satamassa. Tältä vuodelta ei jää montaa keikkaa käteen ja mieleen, mutta tätä muistelen lämmöllä. Ehkäpä loppuvuodesta koostan videon nähdyistä keikoista.
Mutta nyt..kuunnellaanhan tämä kaunis ja herkkä kappale.
Ennen kuin astut sattumalta sisään tähän nuhjuiseen baariin ota mukaan laulut joilla pärjäät yön ennen kuin kaupunki sattumalta jäätyy ja alkaa uusi aika päiväperho tekee päiväperhon työn
