Viime aikoina Antero on vieraillut korvakäytävissäni. Valehtelematta yllä oleva biisi debyytiltä on soinut kymmeniä kertoja viime päivinä. Biisi soljuu kitarointeineen ja lauluine niin charmikkaan vaivattomasti.
Sitten toisekseen olen esilämmitellyt itseäni tämän päivän keikkalointiin, jota olen viime kuuntelujen jälkeen odottanut entistä enempi. Olen nähnyt aiemmin bändin aurinkoisena Juhannuspäivänä ja livebändi hämmensi minua, joka oli vasta kuunnellut Motheria ja odottanut vallan toisenlaista olemusta. Mutta nyt kun tiedän mikä Antero Lindgren on bändejään, eikä ole aurinkoa häikimässä ja piristämässä bändin musiikkia, niin tunnelma on eri! Keikkapaikkana toimii tänään Mustalahti Tampereen Näsijärven rannalla. Kyseessä on paviljonki ravintola-kahvila-terassin yhteydessä, jossa on aiemminkin järjestelty keikkoja. Kuitenkin huomasin, että varsinkin tänä kesänä siellä on keikkoja bändeiltä joiden kohderyhmää enempi olen. Iisan kyllä skippasin, mutta Antero Lindgreniä en, enkä todennäköisesti Minä ja Ville Ahosta. Ja vaikka Eva & Manu ei suurimpiin suosikkeihini musiikkinsa puolesta kuulu, niin ehkä voisin tykätä sympaattisista tyypeistä enemmän kivassa miljöössä? Kun hei, kyllä se miljöö ja kaikki ympärillä joskus vain vaikuttaa. Kaipaan välillä vaihteluja näihin keikkapaikkoihin, niin tässähän sitä on tarjolla! Hoi, tamperelaiset!
Nämä loppukesän illat eivät ole enää niin lämpimiä, mutta jos paikka tähtitaivaan alla, valaistus, miljöö ja hyvä musiikki raikaa (ja on puettu lämpimästi ja ehkäpä lasillinenkin lämmittää), niin oikeasti voisiko parempaa toivoa nyt kun keikkakuumekin on saanut otteensa taas.
Antero Lindgreniä ennen esiintyy Topi Saha, jota olen hippusen verran kuunnellut. Kuuntelen varsinkin nykyään poikkeuksellisen vähän suomenkielistä musiikkia, joten hänkin on vähän jäänyt välistä. Aika kiva on hän, toimii livenä varmasti paremmin! P.S Kuulin muuten, että Topi Saha hyppää myös keikkansa jälkeen Anteron bändin kelkkaan.
