Kansikuvia.

Nykyisessä maailmassa moni voi helposti kohauttaa olkiaan levynkansille. Totta puhuen levyn kansilla ei internetissä välttämättä ole niin suuri merkitys. Mutta tiedäthän, jos olet koskaan kierrellyt vähintäänkin aktiivisesti selannut levyjä kirjaston musiikkiosastolla, käynyt levykaupoissa ja divareissa, olet saattanut joutua kansien vieteltäväksi. Minäkin olen. Pääasiassa olen ottanut kiinnostavat joka tapauksessa mukaani, mutta entä jos et ole koskaan kuullutkaan bändistä? Etkö olisi vitosella ostanut levyn, joka vaikuttaisi kansien perusteella olevan jotain mistä voisit pitää?Tai jättänyt jonkun, joka olisi voinut olla aarre....

Väitän, että silti tänäkin päivänä visuaalisuus ei ole kiellettyä. On levy kuinka pirun hyvä sisällöllisesti, kruunaa kansi kokonaisuuden täydelliseksi. Ja sen kehtaa laittaa vaikka seinälle. Ja se ruma kansi..se vain antaa ennakkoluuloja. Joskus pelkkä valkoinen neutraali kansikin albumin nimellä on parempi. Tässä on esimerkki, josta en pidä sitten yhtään.

Interpol hei.  Idea toisistaan irronneista kirjaimista on periaatteessa hyvä, mutta harmaina betonimöhkälemäisinä mustaa taustaa vasten vaikutelmasta tulee enemmänkin negatiivinen. Ja onhan tuo sekava. Ja totta puhuen sisältökin on hieman, enkä ole koskaan täysin lähentynyt uuden levyn kanssa. Try it on -kappale (ja pari muuta) kelpaa ja muistuttaa edellisistä paremmista levyistään... mutta etäiseksi tunnelma jää..ja kyllä, kansikuva vahvistaa vain sitä tunnelmaa.

Entäs tämä?

Tässä esimerkki siitä kuinka samalla voi onnistua ja samalla mennä niin pieleen. Levyn sisältöhän toki on herkullinen, ei tämä kuuntelukokemusta pahenna..ihmettelen vain monen muun kanssa miksi Regina halusi kikkailla, kun vähempikin olisi riittänyt. Olisiko toisin ollut Reginalle "liian The Smiths"?(Itseäni se ei olisi ainakaan haitannut...)

Vaan tässä esimerkki hyvästä kannesta. Kannesta joka sopii sisällönkin kanssa loistavasti yhteen. M83:n kolme vuotta sitten julkaistu Saturday´s youth on mannapuuroa ja mansikkaa sekä korville että silmille. Mutta vaikka en sisällöstä pitäisikään, niin eihän se väärin ole, että edes kannessa on onnistuttu.

Ja tästä lähti käyntiin kepeä ja pinnallinen juttu/-kuvasarja levynkansista. Lähinnä niitä hyviä levykansia tulossa, koska mieluummin me niitä katsellaan. :)